Paljonko taloyhtiön sähkösaneeraus maksaa?

Taloyhtiön sähkösaneeraus on yksi rakennuksen elinkaaren kalleimmista yksittäisistä hankkeista, mutta samalla yksi tärkeimmistä.

Tässä artikkelissa käydään läpi mitä taloyhtiön sähkösaneeraus maksaa, kustannusten jako osakkaiden kesken sekä hintaan vaikuttavat tekijät.

Lue lisää taloyhtiön sähkösaneerauksesta: mitä taloyhtiön sähkösaneeraus tarkoittaa.

Suuntaa-antavat hinnat taloyhtiön sähkösaneeraukselle

Taloyhtiön sähköremontin hinta vaihtelee aina hieman laajuuden mukaan.

Suuntaa-antavia esimerkkejä hinnasta asuntoa kohden:

• Nousujohtoremontti: noin 9 000–11 000 €
• Täydellinen sähkösaneeraus: noin 10 000–16 000 €

Tarkka hinta selviää aina kohdekohtaisella tarjouksella.

Voit laskea hinnan taloyhtiön sähkösaneeraukselle helposti laskurilla!

‍

‍

Mistä hinta muodostuu?

Taloyhtiön sähkösaneerauksen kokonaishinta koostuu neljästä pääosasta, joiden painoarvo vaihtelee kohteen mukaan.

Suunnittelu on prosessin ensimmäinen vaihe. Sähkösuunnitelma laaditaan ennen urakan kilpailuttamista, ja huolellinen suunnittelu maksaa itsensä takaisin toteutusvaiheen sujuvuutena.

Materiaalit, kaapelit, pistorasiat, kytkimet, ryhmäkeskukset ja pääkeskus, muodostavat merkittävän osan hinnasta. Kustannuksiin vaikuttaa erityisesti se, kuinka paljon vanhaa kaapelointia voidaan säästää.

Työ on tavallisesti hankkeen suurin yksittäinen kuluerä. Työmäärän ratkaisee ennen kaikkea rakennustapa: avoimissa rakenteissa työ etenee nopeasti, kun taas ahtaissa tai valmiiksi pinnoitetuissa tiloissa se hidastuu selvästi.

Tarkastukset ja dokumentointi ovat pakollisia. Sähköturvallisuuslaki edellyttää käyttöönottotarkastuksen ja sen pöytäkirjan ennen järjestelmän käyttöönottoa, ja laajemmissa kohteissa vaaditaan lisäksi ulkopuolinen varmennustarkastus. (Finlex)

Nousujohtoremontti vai täydellinen sähkösaneeraus?

Taloyhtiön sähkösaneeraus voidaan toteuttaa kahdella eri laajuudella, ja valinta vaikuttaa suoraan hintaan.

Nousujohtoremontti on suppeampi vaihtoehto. Se uusii sähkön syötön kiinteistön liittymästä asuntojen ryhmäkeskuksiin asti, eli yleisten tilojen ja nousulinjojen sähköjärjestelmän. Huoneistojen sisäisiä johdotuksia ei tässä laajuudessa uusita. Nousujohtoremontti sopii tilanteeseen, jossa huoneistojen sähköt ovat vielä kohtuullisessa kunnossa mutta kiinteistön nousut vaativat päivitystä. Suuntaa-antava hinta on noin 9 000–11 000 € per asunto.

Täydellinen sähkösaneeraus on kokonaisvaltainen ratkaisu. Se kattaa nousujohtojen lisäksi huoneistojen sisäiset johdotukset, pistorasiat, valaistuksen sekä usein myös antenni- ja yleiskaapeloinnin. Tämä on perusteltu valinta, kun koko sähköjärjestelmä on elinkaarensa lopussa. Suuntaa-antava hinta on noin 10 000–16 000 € per asunto.

Mitkä tekijät vaikuttavat sähkösaneerauksen hintaan?

Kohteiden välillä hinta voi vaihdella tuhansia euroja per asunto. Viisi tekijää selittää suurimman osan erosta.

Sähköjärjestelmän ikä ja kunto vaikuttaa suoraan työmäärään. Vanhoissa, esimerkiksi kangaseristeisiä johtimia sisältävissä taloyhtiöissä purkutyö on merkittävä osa urakkaa.

Rakennustapa ratkaisee kaapeloinnin nopeuden. Tiiviissä betonirakenteissa uudet kaapelireitit joudutaan usein jyrsimään rakenteisiin tai toteuttamaan pintaan asennettavina johtolistoina.

Yhdistäminen muuhun remonttiin, erityisesti linjasaneeraukseen, laskee hintaa merkittävästi. Kun rakenteet ovat jo auki putkitöiden vuoksi, sähkötyöt sujuvat huomattavasti nopeammin ja työmaan yleiskustannukset jakautuvat kahden urakan kesken.

Kiinteistön koko vaikuttaa asuntokohtaiseen hintaan. Isommassa taloyhtiössä kiinteät kustannukset jakautuvat useamman asunnon kesken.

Lisäjärjestelmät nostavat kokonaishintaa, mutta niiden toteuttaminen saneerauksen yhteydessä on lähes aina edullisempaa kuin erillisenä hankkeena. Sähköauton latauspisteet, aurinkopaneelien liitäntävalmius ja älykotijärjestelmät ovat tyypillisimpiä lisätöitä.

Kenen vastuulla kustannukset ovat?

Asunto-osakeyhtiölaki jakaa kiinteistön kunnossapidon vastuun taloyhtiön ja osakkaan kesken. Laissa on nimetty joukko perusjärjestelmiä, muun muassa lämmitys-, sähkö-, vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmä, joiden kunnossapito kuuluu aina taloyhtiölle. Sähköjärjestelmä on siis lain nojalla taloyhtiön vastuulla, ei yksittäisen osakkaan. (Finlex)

Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi sähköpistorasiat ja -kytkimet kuuluvat taloyhtiön vastuulle. Osakkaan vastuulle jäävät sen sijaan kiinteästi asennetut valaisimet, saunan kiuas sähkölaitteineen sekä kodinkoneet. Tämä rajanveto perustuu Kiinteistöliiton vastuunjakotulkintaan, jota isännöintialalla noudatetaan yleisesti.

Miten kustannukset jaetaan osakkaiden kesken?

Sähkösaneerauksen kustannukset jaetaan osakkaiden kesken vastikeperusteen mukaisesti, ei tasan asuntoa kohti. Vastikeperuste määräytyy taloyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan, yleisimmin joko osakkeiden lukumäärän tai huoneiston pinta-alan suhteessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että 80 neliön huoneiston omistaja maksaa hankkeesta kaksinkertaisen osuuden 40 neliön huoneiston omistajaan verrattuna, jos vastikeperuste on pinta-ala. Molemmat huoneistot kuitenkin hyötyvät saneerauksesta yhtä lailla.

Taloyhtiö voi rahoittaa hankkeen yhtiölainalla, jolloin kustannus näkyy hoitovastikkeen rahoitusvastikeosuudessa useamman vuoden ajan. Osakas voi vaihtoehtoisesti maksaa oman osuutensa kerralla pois ilman lainaosuutta, tästä käytetään usein termiä "lainaosuuden takaisinmaksu".

‍

Miten varautua kustannuksiin etukäteen?

Suunnitelmallinen kiinteistönpito on paras suoja yllättäviltä hätäkorjauksilta. Kun sähköjärjestelmän kunto arvioidaan säännöllisesti osana kiinteistön kuntoarviota, saneeraustarve voidaan havaita ennakkoon ja hallitus voi varautua kustannuksiin esimerkiksi korottamalla hoitovastiketta tai rahastoimalla korjauksia varten. (Kiinteistöliitto)

Usein kysytyt kysymykset

Kannattaako sähkösaneeraus yhdistää putkiremonttiin?
Yleensä kyllä. Kun rakenteet ovat jo auki, kaapelointi on nopeampaa ja työmaan yleiskustannukset jakautuvat kahden urakan kesken. Yhdistäminen on yksi tehokkaimmista tavoista pienentää sähkösaneerauksen asuntokohtaista hintaa.

Vaikuttaako talon koko asuntokohtaiseen hintaan?
Kyllä. Suuremmassa taloyhtiössä kiinteät kustannukset jakautuvat useamman asunnon kesken, mikä pienentää asuntokohtaista hintaa.

Voiko osakas maksaa oman osuutensa pois kesken laina-ajan?
‍Yleensä kyllä. Useimmissa taloyhtiöissä osakas voi maksaa jäljellä olevan lainaosuutensa pois kertasuorituksena, jolloin rahoitusvastike lakkaa hänen kohdallaan. Käytäntö ja mahdolliset kulut kannattaa tarkistaa isännöitsijältä.

Miten tiedän onko oman taloyhtiöni sähköjärjestelmä saneerauksen tarpeessa?
Paras tapa on teettää kiinteistölle kuntoarvio, joka antaa yleiskuvan sähköjärjestelmän kunnosta ja ennusteen tulevista korjaustarpeista.

Palvelumme

Sähkösaneeraus Oulu · Sähköasennus Oulu · Sähkösuunnittelu Oulu · Ilmalämpöpumpun asennus Oulu · Aurinkopaneelien asennus Oulu · Sähköauton latausaseman asennus Oulu · Taloyhtiön ja kiinteistön sähkötyöt Oulu

Lähteet

Finlex. Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2009/1599

Finlex. Sähköturvallisuuslaki 1135/2016. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2016/1135

Kiinteistöliitto. Vastuunjako - kuuluuko kunnossapitovastuu taloyhtiölle vai osakkaalle? Saatavilla: https://www.kiinteistoliitto.fi/taloyhtio/vastuunjako/

Oulun Rakennus-Sähkö (2026). Sähkösaneeraus. Saatavilla: https://www.oulunrakennussahko.fi/palvelut/sahkosaneeraus